TIIVISTELMÄ 19.03.2000
Vuonna 1934 piti Inarin kunnan palolautakunta kokouksen silloisen tiemestarin asunnossa. Säilyneen pöytäkirjan mukaan ehdotettiin kunnallisvaltuustolle hyväksyttäväksi kuntaan palojärjestyssääntö. Kunta jaettiin sammutus piireihin. Kuhunkin piiriin määrättiin sammutuspäälliköt ja kalustoksi päätettiin hankkia 10 kpl:tta suokuokkia. Uusi palolaki oli juuri tullut voimaan ja kunnallinen palotoimi alkoi hahmottua. Niin sanottua "yleisen palokunnan" aikaa kesti Ivalossa aina vuoteen 1955. Yleisen palokunnan ensimmäisinä palopäällikköinä toimivat mm. K Enckell, Johannes Hänninen, Ernest Kukkola ja Onni Kekki, jonka aikana vuonna 1949 perustettiin Inarin kirkolle kunnan ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta.

IVALON VPK.N PERUSTAMINEN
Vuonna 1952 valittiin kunnan palopäällikön tehtäviä hoitamaan ylikonstaapeli Mikko Lampinen, joka yhdessä silloisten varastonhoitajien Olavi Kantojärven ja Voitto Jylhän kanssa alkoivat puuhaamaan myös Ivaloon VPK:ta. Perustava kokous saatiin kokoon parin vuoden kuluttua. Se pidettiin kunnan toimistossa 27.02.1955. Kokouksessa olivat läsnä puuhamiesten lisäksi myymälänhoitaja Pentti Syrjä, lentäjä Olli Kaivantola, varastonhoitaja Toivo Hellman, talonmiehet Viljo Pelli , Toivo Yrjänheikki, Eero Seppälä, työnjohtaja August Kaarakainen, muurari Asko Korhonen sekä kunnanjohtaja Eetu Saarelainen. VPK:n ensimmäiseksi palopäälliköksi valittiin Olavi Kantojärvi. Säännöiksi kokous sovitteli Palokuntakeskusliiton mallisäännöt, joiden mukaan mm. jäseneksi otetaan kaikki, jotka siihen maineensa ja ruumiillisen kuntonsa perusteella voidaan hyväksyä. VPK valtuutti sopimuskirjalla Mikko Lampisen, Olavi Kantojärven ja Voitto Jylhän hakemaa yhdistykselle rekisteröintiä. Yhdistysrekisteriin Ivalon VPK hyväksyttiin 12.06.1956.

TOIMINTA ALOITETAAN
Perustamisvaiheen jälkeen alkoi toiminnan suunnittelu, jota varten oli kutsuttu silloinen Sodankylän palopäällikkö Niemi esitelmöimään mm. uuden palolain vaatimuksista, palokuntien liiton jäsenyydestä, sammutussopimuksesta ja kilpailutoiminnasta. Palaverin jälkeen päätettiin liittyä jäseneksi palokuntien liittoon. Vuonna 1957 neuvoteltiin kunnan kanssa sammutussopimuksesta, josta syntyi niin kovasti erimielisyyksiä, että koko palokunta oli lyömässä jo kintaita tiskiin, kunnan palopäällikköä myöten. Löytyi kuitenkin yksimielisyys ja VPK:n talouteenkin saatiin hiukan kohennusta. Talouspäälliköksi oli jo silloin valittu Toivo Salli, joka luopui tehtävästään vasta vuoden 1994 lopussa.

PUUTTEELLINEN KALUSTO
Palokalustona toimi noihin aikoihin Jehu-moottoriruisku, muutama pätkä letkua, kuokkia ja muuta pienempää. Kalusto oli sijoitettu TVH:n autotallin nurkkaan. Pumppua säilytettiin uunin kyljessä ja letkut kuivattiin kesällä autotallin katolla. Talvella jäätyneet letkut sulatettiin postin tallissa ja niiden kuivaus saattoi viedä useita viikkoja. Tulipalon sattuessa kalusto lastattiin TVH:n kuorma-auton lavalle. Puhuttiinkin ns. TVH:n palokunnasta. Kalustoa hoiteli Voitto Jylhä yleisen palokunnan aikaan vuodesta 1951 aina vuoteen 1967. Pari vuotta VPK:n perustamisen jälkeen vuonna 1957 kunta hankki Ivaloon ensimmäisen paloauton, Willys Truck- merkkisen, jossa oli jo kiinteä pumppu ja 500 l vesisäiliö perävaunussa. Kaluston osalta mentiin kovasti eteenpäin, mutta Willyksen moottori ei ollut maantiellä aina samaa mieltä. Ensimmäisten vuosien aikana Willyksen moottoriin jouduttiin tekemään useita remontteja. Kun viimein mopomiehetkin ajoivat hälytysajossa olleen paloauton ohi, oli se palomiehillekkin liikaa. Pienen hiljaiselon jälkeen v.1962 VPK tarjosi jopa lainaa kunnalle saadakseen uusittua kalustoaan ja vaihdettua asiallisen paloauton. Sen koommin VPK:lla ei ole ollut mahdollisuuksia lainata muille, aina on mennyt, mitä vähänkin on tullut.

KEHITYSTÄ 1960-LUVULLA
Jo 1960-luvun alussa VPK:ssa tehtiin nuorisotyötä. VPK:n toimesta pidettiin yllä mm. luistinrataa TVH:n rannassa. Tuolloin poikasakki kiinnostui palokuntatyöstä ja voitiin perustaa virallisesti kauan suunniteltu poikaosasto v. 1963. Kun vielä samana vuonna saatiin uusi kunnon sammutusauto Fargo F 500 1800 l:n vesisäiliöllä ja keulavinssillä oli innostus korkealla. "Paloasemaksi" oli saatu TVH:n uudesta tukikohdasta erotettu autotallin osa, Willys oli jälleen korjattu ja se siirrettiin kevennettynä Inariin.

VPK:n päällikkönä perustamisesta sekä kunnan palopäällikkönä vv,1958-62 toiminut Olavi Kantojärvi Muutti paikkakuntaa vuonna 1964. Vuonna 1962 aloitti kunnan palopäällikkönä Voitto Jylhä. Tuolloin palolautakunta kiinnitti huomiota palopäällikön virka-asuun ja määräsi virantoimituksessa pidettäväksi virka-asua. Palokuntatyöhön kuuluu merkittävästi myös naisosasto, joka virallisesti perustettiin vuonna 1967 paloaseman vihkiäishumussa. " Liekkisiskojen" toiminnasta on kyllä merkintöjä jo aikaisemmilta vuosilta. Naisosaston perustamisvaiheeseen liittyi mm. seuraavat puuhanaiset: Lyyli Tumme, Vieno Jylhä, Raili Soukka, Rauna Kaukovalta ja Marja-Liisa Warsell.

NOUSUA JA LASKUA
Niin kuin muissakin yhdistyksissä, myös VPK:ssa on nousua ja laskua. 1970-luvun alussa oli hetken "hengähdystauko", mutta toiminta vilkastui nopeasti. Vuonna 1975 laki palo- ja pelastustoimesta antoi uusia haasteita palokunnille ja tuli voimaan laki valtionosuuksista, jolloin kunnan palotoimi otti merkittäviä edistysaskelia. Kalusto kehittyi ja saatiin kunnan palopäällikkö päävirkaiseksi, vuonna 1977 kalustonhoitaja ja 1982 palotarkastaja.

POIKAOSASTOSTA NUORISO-OSASTOKSI
Vuonna 1974 palokuntapoikaosastossa toimittiin niin näkyvästi, että tytötkin kiin- nostuivat harrastuksesta ja tulivat mukaan toimintaan. Voitiin puhua nuoriso- osastosta, lienee ensimmäisenä läänissään. Kilpailutoiminta nuoriso-osas- tossa alkoi hyvin menestyksellisesti, sekä tytöt että pojat olivat useina vuosina kalustokilpailujen läänin mestareita. Menestystä on riittänyt aina 1980-luvulle asti, jolloin kilpailutoiminta pääsi hiipumaan, alkaen taas 1990-luvulla jälleen uudelleen. Palokunnan käytössä olevan kaluston on omistanut aina kunta, mutta vuonna 1978 tehtiin poikkeus kun VPK hankki käyttöönsä kilpailu- ja kurssimatkoja varten ensimmäisen miehistön kuljetusauton, joka kuitenkin romuttui liikenneonnettomuudessa vuonna 1989 kurssimatkalla Sodankylässä.

RAKENTAMISEN JA MUUTOKSEN AIKAA
Vuoden 1987 toimintasuunnitelmaan kirjattiin mm. ajatus oman vapaa-ajanviettopaikan hankkimisesta Inarilta, jäsenistön virkistyskäyttöön ja tukikohdaksi järvipelastustehtäviin. Rahoitusta alettiinkin järjestämään mm. talkoiden avulla, mutta myös hälytysosastoon kuuluvat jäsenet luovuttivat harjoitus- ja hälytyskorvauksensa ns. "mökkirahastoon" usean vuoden ajan. Mökki valmistuikin ripeästi täysin oman jäsenistön rakentamana ja tupaantulijaisia vietettiin syksyllä 1989. Vuonna 1992 mökkiä varten otettu pankkilaina saatiin maksettua pois, jolloin takaajina olleet VPK:n hallituksen jäsenetkin saivat lopultakin huokaista helpotuksesta.

90-luvun alussa kuntakin rakensi Saariselälle valtakunnan ensimmäisen tunturikeskukseen valmistuneen pelastuskeskuksen, jolloin Saariselälle vuonna 1981 perustettu Ivalon VPK:n alaosastokin polkaistiin uudelleen käyntiin ja nykyisin siellä toimiikin erittäin vireä hälytysosasto, kalustonaan mm. Fargo ja Keskolta lahjoituksena saatu säiliöauto, sekä uusimista odottavat moottorikelkat varusteineen. Vuonna 1990 Ivaloon saatiin myös kauan kaivattu uusi sammutus- ja pelastusauto kunnan hankintana. Saariselän säiliöauto vaihtui hiukan uudempaan ja 1995 syksyllä päätettiin laittaa pystyyn keräys, jotta Saariselälle saataisiin hankittua uudet moottorikelkat lisääntyneiden maastosairaankuljetusten hoitamiseksi. Keväällä 1996 ostettinkin keräysvaroilla kaksi uutta kelkkaa varusteineen.

Vuonna 1995 Ivalossa aloitettiin keskustelut uudesta paloasemasta ja kunta hankkikin omistukseensa entisen teletalon, johon alettiin suunnitella tiloja paloasemalle ja vesilaitokselle. Uuteen paikkaan Kaamostielle muutettiin pääsiäisenä aikoihin vuonna 1997. Ensivastetoiminnan lisääntyessä Saariselällä alettiin sinne puuhaamaan jälleen uutta keräystä, nyt miehistöauton hankkimiseksi. Niinpä keväällä 1998 oli keräystavoite saavutettu ja saatu palonsuojelurahastolta avustus ja Saariselälle hankittiin Toyotan maasturi varusteineen. Myös Ivalon miehistöauto vaihtui uuteen kunnan palopäällikön myötävaikutuksella vuoden 1998 aikana. Vuonna 2002 hankittiin palolaitokselle Mercedes-Benz-mekkinen päivystäjän ajoneuvo (I1). Viimeisin ajoneuvohankinta Ivalon VPK:n käyttöön on vuonna 2003 vaihdettu Toyotan maasturi miehistöauto (I17).

Syksyllä 1999 Saariselkäläiset päättivät perustaa oman vpk:n ja aloittaa kunnan kanssa neuvottelut pelastustoimen hoitamisesta kunnan eteläosassa. Samoihin aikoihin Inarin kunnassa yli 22 vuotta palopäällikkönä toiminut Timo Rintamäki päätti lähteä uusien haasteiden perään ja muutti Kristiinankaupunkiin palopäälliköksi. Rintamäen viitoittamaa työsarkaa Inarin kunnassa jatkoi Mauri Honkala. Vuodesta 2006 alkaen palopäällikönä on toiminut Jukka Harmanen

IVALON VPK TÄNÄÄN
Tämän päivän Ivalon VPK:ssa Inarin hälytysosasto mukaanlukien toimii kuutisenkymmentä aktiivista jäsentä. Hälytys- ja avunantotehtäviä on vuosittain reilusti yli 200. Myös koulutustapahtumia kirjataan vuosittain lähes saman verran. Koulutustoiminta onkin alue johon on viime vuosina kiinnitetty huomiota uusien vaatimusten ja määräysten edessä. Lapin pelastuslaitos on lisännyt ja monipuolistanut palokunnan kalustoa ja tänään sekä Ivalon että Inarin osaston lähtövalmius on saatu hyvälle tasolle. Nais- ja nuoriso-osastojen toiminta jatkuu ennallaan ja varsinkin nuoriso-osaston aktiivisuus takaa VPK:n jatkuvuuden tulevillekin vuosille..

Pitkään Ivalon VPK:n päällikkönä toiminut Timo Ratavaara jätti operatiivisen päällikön tehtävät nuoremmille vuonna 1992 jonka jälkeen Päällikkönä vuoden verran toimi Arto Valo ja Arton jälkeen aina vuoden 2015 loppuun asti Juha Huttunen. Timo Ratavaara jatkaa yhä VPK:n hallituksessa sekä nimettynä kunniapuheenjohtajana. Vuoden 2016 alusta Päällikön tehtävät otti vastaan Jani Saniola. Janin tilalla koulutuspäällikkönä aloitti Juha-Matti Pulli.

Ivalon VPK:n puheenjohtajana toimii Juha Kallioinen, naisosaston vetäjänä Annukka Sainio sekä nuoriso-osaston johtajana Jonne Siivikko.

Vuosien varrella VPK:n toiminnassa on ollut mukana satoja henkilöitä. Yleensä toiminnasta poistumisen syynä on paikkakunnalta muutto, kukaan ei VPK:sta ole vihamiehenä eronnut vaan kipinä kytee aina ja toiminta useimmiten jatkuu toisen paikkakunnan palokunnassa..

Pitkäaikaisista vaikuttajista VPK:n toiminnassa perustajien ja rivimiesten lisäksi voidaan mainita mm. VPK:n päällikkönä toimineet Olavi Kantojärvi, Voitto Jylhä, Simo Jefremoff, Taisto Soukka, Osmo Saniola, Timo Ratavaara sekä Juha Huttunen. Lähimenneisyyden vaikuttajina voidaan pitää myös palopäällikkö Timo Rintamäkeä, palotarkastaja ja nykyisin rovaniemellä mestarina toimivaa Jukka Luostarista sekä edellistä puheenjohtaja Teuvo Hiltusta.

Tärkeimpänä toiminnan jatkuvuuden kannalta ovat kuitenkin olleet ja ovat kymmenet pitkäaikaiset sekä myös vastatulleet VPK:laiset.